Jeesus ja Odin tappelivat – kumpi voitti? Vastaus selviää Fight of Gods -pelissä, jossa maailmanuskontojen jumalat ottavat toisistaan mittaa. Samalla jumalten taisto kertoo tutkijalle yhteiskunnan sekularisoitumisesta. Uskonnon ja pelaamisen suhde on tuore tutkimusaihe, joka yhdistää uskontotiedettä ja pelitutkimusta. Aiheen parissa työskentelevät tutkijat tutkivat voivat tutkia pelien uskonnollisia sisältöjä, pelaajien uskonnollisia kokemuksia tai vaikkapa uskonnollisten auktoriteettien … Jatka artikkeliin Pyhä käsikranaatti ja muita havaintoja uskonnosta ja pelaamisesta
Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla
Suomessa 1970-luvulla diakoniaa ja teologiaa opiskellut Munib Younan päätyi kirkkonsa piispaksi ja Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Hän on ollut merkittävässä roolissa muistuttaessaan palestiinalaisten kokemuksista pitkittyneen konfliktin keskellä ja pitäessään esillä palestiinalaiskristittyjen näkökulmia – niin Suomessa kuin maailmalla. Younanin ajattelun piirteitä esittelee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anne Heikkinen. Israelin ja Palestiinan pitkä konflikti on synnyttänyt alueen kristittyjen parissa … Jatka artikkeliin Palestiinalaispiispa Munib Younanin teologisia tulkintoja miehityksen alla ja luterilaisen maailman huipulla
Rasism finns fast alla inte ser den – olika upplevelser av skolvardagen
Vilka upplevelser har elever och lärare av rasism i dagens skola? Ida Hummelstedt, universitetslektor i pedagogik vid Helsingfors universitet, diskuterar i inlägget preliminära resultat av två forskningsprojekt om rasism och antirasism i skolan. Hon påpekar behovet av en mera lyssnande och stödjande skolmiljö. En skola där frågor om rasism tas på allvar. I det här … Jatka artikkeliin Rasism finns fast alla inte ser den – olika upplevelser av skolvardagen
Mihin oikea ja väärä pohjautuvat? Ateisteilla on monenlaisia käsityksiä moraalista
Ateisteja on historian saatossa usein pidetty moraalisesti epäilyttävinä. Kuitenkin ateisteilla (eli ihmisillä, jotka eivät usko jumalaan) on käsityksiä oikeasta ja väärästä – jopa hyvin samanlaisia kuin jumalaan uskovilla. Mitä ateistit pitävät moraalikäsitystensä pohjana? Tätä selvittivät uskontotieteen postdoc-tutkija Roosa Haimila ja väitöskirjatutkija Tiina Parkkinen Understanding the Morality of Unbelievers -tutkimushankkeessa. Ateismi ja moraali Monet ihmiset ympäri … Jatka artikkeliin Mihin oikea ja väärä pohjautuvat? Ateisteilla on monenlaisia käsityksiä moraalista
Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?
Miten, milloin ja missä kontekstissa samanismi-termi tuli liitetyksi saamelaisiin? Mitä mahdollisia ongelmia termin käytöstä seuraa? Näitä kysymyksiä tarkastelee oppihistoriallisesta näkökulmasta Høyskolen på Vestlandetin apulaisprofessori Konsta Kaikkonen. Nykyään puhutaan usein saamelaisesta samanismista. Tutkijat, modernit samaanit ja esimerkiksi matkailualan toimijat esittelevät usein saamelaisten kotoperäistä henkistä perinnettä samanismina. Onpa aihetta esittelevän englanninkielisen Wikipedia-sivunkin otsikko ”Sámi shamanism”. Voidaan sanoa, … Jatka artikkeliin Mistä ”saamelainen samanismi” tulee?
”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen
Kosovon itsenäistymiseen liittyvät kiistat eivät kosketa vain poliittista todellisuutta, vaan niihin kietoutuu myös aineksia myyttisestä menneisyydestä ja kansallisesta tavasta tulkita kristinuskoa, kirjoittaa Helsingin yliopiston nykyajan kirkkohistorian väitöskirjatutkija Miro Leporanta. Kosovo-liitto historian taustalla Vuonna 1389 Serbian keskiaikaisen kuningaskunnan ruhtinas, prinssi Lasarus, odotti Kosovo Polje-nimisen pellon laidalla lähestyvää osmaniarmeijaa. Turkkilaisten valtakunta oli jo levittäytynyt laajalle, napsaissut myös … Jatka artikkeliin ”Kävelemme täällä maan päällä, mutta tarraudumme taivaaseen” – Serbian ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet Kosovo-kysymyksessä vuoden 2008 jälkeen
Kontextualitet och luthersk identitet i Malaysia
Hur ser lutherska identiteter ut i dagens Malaysia? Den här frågan ställer sig Tomas Ray, doktorand i teologi vid Åbo Akademi. Ray tecknar de malaysiska lutherska kyrkornas varierande bakgrund och visar på betydelsen av både historia och kontext för församlingsmedlemmarnas religiösa identitet. Sedan coronatiden tog slut har jag med jämna mellanrum tillbringat tid i Malaysia … Jatka artikkeliin Kontextualitet och luthersk identitet i Malaysia
Oikeus katsomukseen säilyy muistisairaudesta huolimatta
Etenevällä muistisairaudella on sairastuneen ihmisen elämässä monia yllättäviäkin vaikutuksia. Yksi vähän julkisuudessa tai tutkimuksessa käsitelty muistisairauden vaikutusalue on ihmisen vakaumus. Ajattelu- ja muistitoimintojen vaikeutuessa on selvää, että esimerkiksi uskon ja uskonnon käsitteellinen hallussa pitäminen käy vähitellen mahdottomaksi. Esiin nousee monia katsomuksellisestikin kiinnostavia kysymyksiä. Voiko ihminen edelleen olla henkinen tai hengellinen, jos hän ei enää ymmärrä … Jatka artikkeliin Oikeus katsomukseen säilyy muistisairaudesta huolimatta
Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Uskontoperusteisia turvapaikkahakemuksia arvioidessaan suomalaiset viranomaiset joutuvat samalla määrittelemään, mikä lasketaan uskonnoksi. Turvapaikkapuhuttelun kaltaisessa monikulttuurisessa vuorovaikutustilanteessa törmäävät myös erilaiset käsitykset siitä, mitä ”uskonto” oikeastaan on, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta. Uskonto turvapaikkaperusteena Uskonto on yksi kansainvälisessä oikeudessa ja myös Suomen ulkomaalaislaissa tunnustetuista turvapaikkaperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähtömaissaan uskonnon perusteella vainotuilla henkilöillä on … Jatka artikkeliin Turvapaikkaviranomaiset uskonnon määrittelijöinä
Tieteiden yön 2024 tunnelmia
Katsomukset osallistui Tieteiden yöhön 2024 Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestetyllä Katsomuksia kaikilla aisteilla -tapahtumallaan. Nimensä mukaisesti tapahtuma tarjosi kaikenikäiselle yleisölle mahdollisuuden tutustua katsomuksiin moniaistisesti. Tapahtumatiimin jäsenet väitöskirjatutkijat Terhi Hannola ja Riina Sinisalo, projektitutkija Linda Annunen sekä maisterin tutkintoaan viimeistelevä tanssija ja tanssi-liiketerapian menetelmien ohjaaja Ilona Kolachana käyvät läpi tapahtuman antia sekä tutkijoiden että yleisön näkökulmista. Idea … Jatka artikkeliin Tieteiden yön 2024 tunnelmia
När improvisationsteater möter vetenskap
Kunskapsspridning hör till universitetens tredje uppgift. Ofta har det här handlat om offentliga föreläsningar. Föreläsa kan man emellertid göra på många sätt. Blanka Henriksson, docent i nordisk folkloristik, och Fredrik Nilsson, professor i nordisk etnologi, introducerar här kunskapskabaréns idé och upplägg. Kunskapskabarén är ett nytt och spännande samarbete mellan Åbo Akademi och Åbo Svenska Teater … Jatka artikkeliin När improvisationsteater möter vetenskap